Ensi-ilta Lahden Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 7.9.2005
SÄLÄÄM!Ja oikein kovasti paljon ählän wä sählän eli tervetuloa musikaalimme kotisivulle. Kantaesitys Lahden kaupunginteatterissa on takana, mutta toivottavasti Leyla & Daniel nähdään vielä joskus jossain muualla. Koska haluamme kehittää suomalaista musiikkiteatteria, toivomme runsasta vuoropuhelua katsojiemme kanssa. Eli kaikki kommentit ovat tervetulleita vieraskirjaan, sähköpostina tai keskustelupalstalle, osoitteet löytyvät palautesivulta.
Petri Kaivanto ja Pasi Toivanen |
|
"SAANKO TEHDÄ HAASTATTELUN..."ARVOSTELUJA:"Parasta uudessa musikaalissa on sen notkea iskevyys... Leyla ja Daniel on älyllistä leikkiä yleisön kanssa" (Lauri Meri/Helsingin Sanomat 19.10.2005) "Älä jätä aivoja narikkaan - Leyla ja Daniel määrittelee musikaalin lajityypin uudelleen" "Ylipäänsä Leylassa ja Danielissa on hyvin vähän jälkiä niistä suurista kertomuksista, joiden kautta musikaalit on totuttu pistämään siististi omaan lokeroonsa. Juuri tämän vuoksi Leylaa ja Danielia voisikin pitää oman aikamme suurena kertomuksena. Juuri sellaisena se haastaa myös räväkästi musiikkiteatterin vanhat konventiot." (Ilkka Kuosmanen/Etelä-Suomen Sanomat 9.9.2005) "Suloisesti laulava ja liikkuva Elsa Saisio on jo habitukseltaan lähes täydellinen Leyla, eikä moittia voi myöskään Timo Välisaaren vähän reppanamaista Danielia. Farkkukaveri henkii samanlaista arkaa mutta aitoa lämpöä kuin kuka tahansa lukiosta avaraan maailmaan astellut pohjoinen pellavapää. Yksittäisistä lauluista parhaita on pääparin kaunis duetto Kun katselen tähtiin... Oivaltavimmillaan sävellyksissä ja sovituksissa piilee peräti nerokkaita rakenteita." (Ilari Tapio/Satakunnan kansa 9.9.2005) "...Leyla ja Daniel pulppuaa hyviä ominaisuuksia." "Monipuolisuus on Leyla ja Danielin parhaita ominaisuuksia. Parituntiseen pakettiin mahtuu luontevasti eri tyylisuuntien musiikkia laidasta laitaan. Lahdessa totuttuun musikaalien pätkis-tyyliin tämä teos ei sorru missään vaiheessa..." "Petri Kaivannon vivahteikas, kulttuurisia perinteitä ja moderneja aineksia tasapainoisesti hyödyntävä musiikki herää täysillä eloon kapellimestari Martti Peipon (pitäisi olla Mikko Jokisen) luotsaaman orkesterin mainioissa tulkinnoissa." "Kari Junnikkala on jälleen loihtinut Juhani-näyttämölle fantastisten näkyjen lavastuksen, jossa on koko musikaalista henkivää dynamiikkaa. Näkymät vaihtuvat juohevasti, liiallisuuksiin ei sorruta ja jopa suuren näyttämön videotykkiarsenaali ja valtaisa screeni on kerrankin valjastettu älykkääseen käyttöön." (Pekka Paloranta/Kouvolan sanomat 9.9.2005) "Leyla ja Daniel tuo kaivattuja uusia tuulia suomalaiseen musiikkiteatteriin." "...musikaali onnistuu olemaan viihdyttävä, hauska ja yhteiskuntakriittinen." "Tekijät tuntevat musiikkiteatterin ehdot ja leikittelevät niillä tietoisen kepeästi." "Leyla ja Daniel on lähes läpisävelletty. Mielenosoitukset ja television paneelikeskustelut selvitetään laulaen. Musiikki on erottamaton osa dramaturgiaa ja kuljettaa tarinaa eteenpäin. Kaivannon tarttuva musiikki poimii mielenkiintoisella tavalla vaikutteita eri musiikkityyleistä." (Eeva Kemppi/Turun Sanomat 11.9.2005) "Leyla ja Daniel on paras uusi musikaali, minkä olen koskaan Lahdessa nähnyt..." (Kari Naskinen/Uusi Lahti 16.9.2005) "Leyla ja Daniel-musikaalin vahvimpia osioita on musiikki. Petri Kaivannon säveltämät itämaiset rytmit ja päivän rockmusiikki ovat erilaista kuin musikaaleissa on yleensä totuttu kuulemaan. Kaivannon musiikki toimi hienosti eri kulttuurierojen välittäjänä, lisäksi se on hyvää korvalle, monipuolista ja tarttuvaa." "Vaikka Leyla ja Daniel-musikaali on viihdettä, sen toivoisi herättävän keskustelua yhteiskunnan epäkohdista ja joihin me voimme vaikuttaa luopumalla ensimmäiseksi luutuneista asenteistamme." (Marja Welin/Uutispäivä Demari 5.10.2005) |
Daniel (Timo Välisaari), Leyla (Saara Lehtonen) ja TV-toimittaja (Paavo Honkimäki) (kuva: Johannes Wilenius/Lahden kaupunginteatteri) JÄLKIJUTTUJA: ENNAKKOJUTTUJA: Valitettavasti osa lehtien arkistoista ei ole linkitettävissä maksullisuuden takia tai arkisto vanhenee nopeasti. |
Käytiin Elsan ja Timon kanssa Pietarissa esittelemässä Leylaa ja Danielia. Matka oli kaikin puolin hieno kokemus, varsinkin kun minä en ollut aiemmin käynyt Venäjällä. Musikaalimme kiinnosti kovasti - täytynee ryhtyä vakaviin vientiponnisteluihin myös Venäjän suhteen. Mikä hienointa, Näyttelijöiden talon Karjala-salin flyygeli oli merkkiä "Punainen lokakuu". Teatterin tiedotuskeskuksen tiedote
Eurooppa palaa, kritiikki ylistää, mutta millä yleisöä saisi houkuteltua enemmän? Omituinen tilanne, kun myös katsojapalaute on niin erinomaista... Olisiko vain niin, että kilpailu on kovaa ja ihmisillä ei ole rahaa kaikkeen. Kyllähän nämä Eirikuvat ja Foxconnit tietty vaikuttaa myös minun toimeentulooni. Suomi ajaa satasta päin seinää. Kiitos kaikille rohkeille katsojille ja erityisesti kaikille palautetta lähettäneille! Tsemppiä kaamokseen ihan kaikille!!!
No niin, pitkä odotus ja työrupeama sekä ensi-ilta ovat takana! Päätellen kriitikoiden ja katsojien palautteesta olemme onnistuneet hyvin ja nyt vain toivotaan musikaalille pitkää ikää Lahdessa ja mikä ettei jossain muuallakin.
Ensimmäiset koeyleisöt saivat sähköä koko työryhmään. Ihanaa saada vihdoin palautetta, sillä yleisöä vartenhan tätä tehdään! Mediakin alkaa vähitellen herätä... Alle viikko ensi-iltaan ja esitys parantaa sikamaisesti juoksuaan!
Harjoitukset starttasivat vähän Helsingin MM-kisojen jälkeen ja nyt mukaan tulivat myös kaikki muusikot. Ensiksi harjoiteltiin iltaisin pelkkää musiikkia, mutta toisella viikolla bändi muutti monttuun. Tahti on tiivis, mutta kyllä tästä valmista tulee!
Säveltäjän lisäksi lavastepajan väki huhki hiki otsalla, jotta kaikki olisi valmista ajoissa. Muut lienevät lomailleet tai sitten viihdyttäneet kesäteattereissa.
Musiikkiharjoitukset alkoivat maaliskuussa ja näyttämöharjoitukset ennen vappua. Marko Kemppi oli harjoittanut laulajia ennakkoon, mutta 27.4. kapellimestari Mikko Jokinen, ohjaaja Kurt Nuotio ja koreografi Matti Paloniemi astuivat ruotuun.
Ensimmäisissä harjoituksissa 27.4.2005 luettiin ja laulettiin koko teos läpi.
Leylan (Saara Lehtonen) ja Danielin (Timo Välisaari) duettoa seuraa tarkkaavaisena mm. Tommy (Jari Ahola).
Henki harjoituksissa on ollut erittäin hyvä ja keski-iältään nuori esiintyjäjoukko pursuaa energiaa. Harjoitusten kuluessa musiikkiin ja tekstiin tehtiin vielä merkittäviäkin muutoksia, joten lopullinen orkesteristemmojen puhtaaksikirjoitus pääsi alkamaan vastoin alkuperäisiä aikataulusuunnitelmia vasta kesäkuussa. Oikeastaan vain allekirjoittanut (=säveltäjä) on repinyt pelihousunsa sen seitsemän kertaa, eikä vähiten siksi, että Logic Pro osoittautui liian myöhään totaalisen vääräksi nuotinnosohjelmaksi näin mittavaan teokseen.
Toukokuussa pidettiin myös ensimmäinen lehdistötilaisuus, jossa esitettiin musikaalin biisejä. Toukokuun lopussa saatiin pianon säestyksellä jo esitettyä koko teos ja kesälomille poistuttiin kovasti syksyä ja tositoimia odottaen!
Nuotinkirjoitusta, nuotinkirjoitusta... Kimmo Kaivanto teki musikaalin upean monitulkintaisen logon. Maaliskuussa Elsa ja Timo kävivät laulamassa pari demoa, joista katkelmia näilläkin sivuilla on. Kumpikaan ei ollut aiemmin laulanut tosimielellä mikrofoniin kuulokkeet päässä!
2004 syksyKäsikirjoituksen "lopullinen versio" hyväksyttiin, joten Petri saattoi säveltää loputkin musiikit eli teoksen vaativimman kolmasosan: läpisävelletyt, "oopperamaiset", kohtaukset sekä toimittaa sopimuksen mukaisesti demot teatterille. Teatteri ja Prontosaurus Oy solmivat esitysoikeussopimuksen. Syyskuussa 2004 järjestettiin myös koelaulut ja valittiin mm. pääosissa vierailevat näyttelijät: Elsa Saisio, Timo Välisaari, Jari Ahola ja Saara Lehtonen. Kiitos kaikille koelauluissa käyneille. Kuvassa vasemmalta käsikirjoittaja Pasi Toivanen, säveltäjä Petri Kaivanto, kapellimestari Mikko Jokinen ja ohjaaja Kurt Nuotio. Heidän lisäkseen valintoja olivat tekemässä Johanna Kaivanto sekä Lahden kaupunginteatterista Kari Rentola, Martti Peippo ja Anu Hakala. 2004 kesäOhjaajaksi suostui Kurt Nuotio, joka olikin toivelistamme kärjessä. Kesällä palaveerattiin lähinnä käsikirjoituksen tiimoilta ja sävellystyö ei juurikaan voinut edistyä: kaikki hyväksytty teksti oli jo sävelletty. Petri kehittikin kesäharrastuksen: lähti edustamaan Suomea laulukilpailuun Romaniaan Milanan kanssa biisillä, joka ei ollut Suomen euroviisukarsintaan kelvannut. |
 |
Pääsiäispunkkuja hakemassa Stureplanilla
Tekijät kammioissaan... mutta samassa talossa! |
2004 kevätHelmikuussa teatteri oli pohtinut asiaa, päättänyt ottaa riskin ja tilata meiltä musikaalin. Ryhdyimme oitis toimeen, kävimme Lahdessa katsomassa teatterin ohjelmistoa ja sitten vietimme pääsiäisviikon Ruotsissa tutustuen teoksen tapahtumapaikkoihin ja säveltäen valtaosan musikaalin lauluista. Tämän mahdollisti Tukholman kulttuurilautakunnan sopivasti Petrille myöntämä oleskelustipendi Villa Bergshyddaniin. Pasilla oli mukana ensimmäinen kokonainen käsikirjoitusversio ja onneksi luvattu piano oli oikeasti soittokunnossa.
Reissu oli erittäin onnistunut: paitsi että sävelsimme muutamassa päivässä suuren osan musikaalin lauluista, kirjoittelimme ja korjailimme säkeistöjä, ehdimme myös tehdä taustatutkimusta ja syödä erittäin hyvin. Ihan ensiksi suuntasimme Uppsalaan, jossa meillä oli treffit tuomiorovasti Tuulikki Koivunen Bylundin kanssa. Hän esitteli meille työpaikkansa ja Fadimen haudan, sekä keskusteli kanssamme Fadimen tapauksesta ja musikaalimme teemoista yleisemminkin. Suurkiitos! Pitkäperjantaita vietimme Rinkebyssä ja lankalauantaina tutustuimme hieman Tukholman yöelämään. Muuten asemapaikkamme oli 1700-luvun puuhuvilan jääkylmä veranta pianoineen... Systembolagetin kalliit antimet olivat tarpeen verenkierron ja inspiraation tähden. Tätä musikaalia ei todellakaan ole tehty kokonaan selvin päin.
|
Tuli tammikuu ja matkasimme kutsusta Lahteen palkintogaalaan. Olimme valmistautuneet kuittaamaan palkintosumman ja ryyppäämään siitä osan välittömästi hiljaa jupisten. Emme uskoneet mahdollisuuksimme tai ainakaan emme taikauskosta uskaltaneet tunnustaa ääneen sitä, että meillä oli oikeasti hyvä idea.
Vasta kun muut palkitut esiteltiin, käsitimme, että meillä taitaa sittenkin olla paras ehdotus ja niin vain siinä kävi, että ehdotuksemme palkittiin toisessa Hopeakuu -musiikkiteatterikilpailussa tammikuussa. Voi sitä riemua! Yhteinen kurssikaverimme Chrisse Johansson sattui olemaan silloin Titta Kerttulan kanssa Lahdessa myymässä asuntoaan ja oli ihana jakaa iloa kylmässä Lahden yössä. ¡Ay, que fiesta! (kuva otettu gaalan päätteeksi, © Lahden kaupunginteatteri)
Kun Lahden kaupunginteatterin toinen Hopeakuu -musiikkiteatterikilpailu julistettiin, päätimme ilman muuta osallistua. Aluksi ajatuksena oli tehdä koko perheen musikaali, olihan edellinen kilpailuvoittaja Astoria lapsilta kielletty natseineen, murhineen ja kidutuksineen. Emme halunneet lähteä sen enempää arvailemaan, mikä voisi tällä kertaa menestyä, vaan luotimme osaamiseemme nimenomaan lastenteatterin tekijöinä. Kuitenkin viime hetkellä, pari viikkoa ennen määräaikaa, Petrin syöttämistä suvaitsevaisuus- ja uskontoteemoista Pasi sai idean, joka tuntui heti täysin luontevalta ja erittäin inspiroivalta. "Idris ja Daniel", nykyajan Romeo ja Julia -versio, arabitytön ja ruotsalaispojan mahdoton rakkaustarina, siinä se on! Ja lapsilta kiellettyä tekstiä alkoi heti syntyä...
Kuvien oikeudet Prontosaurus Oy ellei muuta mainittu. Musikaalin logo Kimmo Kaivanto.
Leyla & Daniel -musikaalin oikeuksia hallinnoi ja näitä sivuja toimittaa Prontosaurus Oy. Lahden kaupunginteatteri ei vastaa miltään osin näiden sivujen sisällöstä.
