TOTUUTTA ETSIMÄSSÄ

Petri Kaivanto 50 v. -pöytälaatikkokokoelma

Juhlistan synttäreitäni julkaisemalla kokoelman pöytälaatikkoni demoja ja muutamia liveäänityksiä vuosilta 1982-2012. Ystäväni Jokke Seppälä juhlisti 50-vuotispäiviään aikanaan tekemällä hienon tupla-CD:n pöytälaatikonsa helmistä ja uutuuksista. Princen perikunta julkaisee postuumisti Princen demoja. Siitä se ajatus sitten lähti, että miksenpä minäkin. Rajoitan tämän julkaisun kuitenkin vain suurimpiin suoratoistoalustoihin.

Naapurin poikain kanssa tehdyt ensimmäiset kotiäänitykset on jo hävitetty, mutta vuodesta 1981 alkaen kasetit metatietoineen olivat hyvässä järjestyksessä digitointia varten. On syytä kiittää kaikkia musiikillisia matkakumppaneitani. Kaikesta jää merkityksellinen jälki.

Raidat ovat pääosin aikajärjestyksessä ja kaikille on tehty jotain äänenlaadun parantamista. Sisältötietojen ohessa jotain hajanaisia muisteloita ja tästä voi navigoida:

1982

1. Atmosphere from a church (säv. PK) 16.10.1982 FIPR81800001

2. B-A-C-H improvisointi (säv. PK)

Kotiäänitykseni alkoivat äänittämällä sähköurkuja kahdella kasettidekillä. Soittamalla kasetin kanssa ja äänittämällä toisella nauhurille sai aina lisättyä yhden raidan. Samalla tietysti lisääntyi myös kohina. Ihan ensimmäiset omat teokseni olivat instrumentaalimusiikkia, kun sanottavaa ei vielä niin paljon ollut.

1983

3. Une petite fantasie fantastique (säv. PK) live Hämeenkylän koulu 31.5.1983

piano - Petri Kaivanto klarinetti - Mikko Jokinen lyömäsoittimet - Jukka Jaakkola

Synnyimme Mikon kanssa Naistenklinikalla noin 7 tunnin erolla ja saimme peräkkäiset sosiaaliturvatunnukset. Kävimme samat lastentarhat ja koulut, mutta varsinaisesti tutustuimme vasta kun kävimme samoilla teoriatunneilla Vantaan musiikkiopistossa. Ihan ensimmäinen yhteisäänitteemme oli cover Suomen euroviisusta Reggae OK. Kahdeksannen luokan kevätjuhlaan tein sitten tällaisen sävellyksen, jonka taisin esitellä itse maestro Aulis Salliselle, joka rohkaisi jatkamaan säveltämistä.

4. Nineteen Eighty-Three (säv. PK) live Hämeenkylän koulu 18.12.1983

piano - Petri Kaivanto viulu - Kati Köyhäjoki

Tästä biisistä tehtiin myös kotinauhoitus ennen kantaesitystä koululla.

5. Tarantella (säv. PK) 1983

piano - Petri Kaivanto klarinetti - Mikko Jokinen huilu - Tuuli Aaltonen

Tämän biisin vaiheet olen kokonaan unohtanut. Täydennän, jos tulee jotain dokumenttia vastaan.

6. La valse de mort (säv. PK) live Hämeenkylän koulu 17.10.1983

piano - Minna Holm & Petri Kaivanto

Samassa luokkahuoneessa olleet kaksi pianoa inspiroivat tekemään kahden pianon kappaleen.

7. Maken mopo 10.9.1983 (säv. & san. PK sov. PK & MJ)

Jälkikäteen tämä kappale saattaa kuulostaa suorastaan koulukiusaamiselta, mutta todellisuudessa luokan ensimmäistä moponomistajaa enemmänkin ihailtiin kuin kadehdittiin. Joka tapauksessa tämä taitaa olla ensimmäinen pilkkalauluni. Mikon insinööri-isä oli hankkinut kaksi L-kasettinauhuria (https://en.wikipedia.org/wiki/Elcaset), joiden leveämpi nauha ja suurempi pyörintänopeus paransivat merkittävästi äänenlaatua. Lukuisilla päällesoitoilla saimme ylsimme kuitenkin ihan hyvään kohinatasoonŠ

8. Animal Song (säv. & san. PK) 22.10.1983

9. En ny histori om min resa till Grekland... (säv. & san. PK) 5.11.1983

14-vuoden kypsässä iässä innostuin kokeilemaan sanoittamista myös englanniksi, ruotsiksi ja ranskaksi. Animal Songissa lie Beatles-vaikutteita, mutta itsekin ihmettelen mistä on tullut mieleen tehdä ruotsinkielinen tango. Ehkä siksi, että harjoittelin ahkerasti Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maijaa alkukielellä.

10. Totuutta etsimässä (säv. & san. PK) 5.11.1983

Tästä biisistä syntyi seuraavana syksynä Sibelius-lukiossa koulubändillä englanninkielinen versio SearchingŠ, josta tehtiin ihan studionauhoituskin. Ehkä tämän digitointiprosessin suurin yllätys oli kuinka profeetallinen on 35 vuotta vanha tekstini.

1984

11. Maailmankaikkeus (Lauri Viidan runon säv. PK) 27.1.1984

äänitys - Pekka Sirén (YLEn kokeilustudio) soitto - Petri Kaivanto taustalaulu PK - Anna-Mari Kankkunen

Suoritin yläasteen työelämäharjoittelun Yleisradion tehostearkistossa ja pääsin myös tekemään tämän ensimmäisen moniraitademoni Yleisradion kokeilustudiossa. Pääsin myös pikkurooliin Outi Nyytäjän ohjaamaan lastenkuunnelman jaksoon, jossa oli mukana myös Juice. Huikeinta oli kuitenkin päästä soittamaan Synclavier-sampleria ja käyttää tässä samoja saundeja, joita oli kuullut lähinnä Michael Jacksonin Thriller-levyllä.

12. Rytmisommitelma (säv. PK) 28.4.1984

äänitys - Olavi Söderlund (BS-studio) piano & keys - Petri Kaivanto alttosaksofoni & sähköbasso (?) - Mikko Jokinen

Tyttöjen liikunnanopettaja Pirkko Castrén palkkasi minut 9-luokkalaisena Vantaan naisvoimistelijoiden säestäjäksi. Musiikkiteatteriurani voi katsoa alkaneen näistä improvisaatiotunneista. Sävelsin sitten tämän biisin hänen koreografiaansa, jolla muistaakseni tuli jotain kansallista kilpailumenestystäkin.

1985

13. Sibelius-lukion viihdeorkesteri, Petri & Paula: Nousin lentoon (säv. & san. PK)

live Savonlinnan taidelukio 29.5.1985

14. Sibelius-lukion viihdeorkesteri, Petri: Much too much too much (säv. & san. PK)

live Savonlinnan taidelukio 29.5.1985

15. Sibelius-lukion viihdeorkesteri, Sami: Game of life (säv. & san. PK)

live Savonlinnan taidelukio 29.5.1985

16. Sibelius-lukion viihdeorkesteri: Suvivirsi (trad. sov. PK)

live Savonlinnan taidelukio 29.5.1985

8.3.1985 sain kuulla ensimmäiset orkesterisovitukseni livenä Reijo Karvosen johtamana: minulle niin kohtalokkaan tärkeä Italian euroviisu I treni di Tozeur, jonka lauloin Mari Vesalan kanssa ja luokkatoverilleni Samille tehty oma kappaleeni Game of life.

Nälkä kasvoi syödessä ja toukokuuhun mennessä ohjelmistoon lisättiin kaksi euroviisuehdokastani, Suvivirsi-sovitukseni ja David Bowien Life on Mars? Kari Vehmasen sovituksena ja Mikko Jokisen esittämänä. Nämä käytiin esittämässä Savonlinnan taidelukiossa kauniin kesäisenä toukokuun päivänä.

Sekä 1984 että 1985 Suomen euroviisukarsinnassa oli pakolliset kutsusolistit. Nousin lentoon oli tarkoitettu Kirkan ja Sonja Lummen duoksi 1984, Much too much too much (suomeksi Miks' niin Christine?) Riki Sorsalle 1985. Säännöt edellyttivät demoa vain yhden soittimen säestyksellä, tässä jälkimmäisessä kiersimme sääntöä äänittämällä pianon nelikätisesti ja liittämällä mukaan myös taustalaulajat. Katso-lehdessä raadin jäsenenä ollut Katson toimittaja viittasi demoomme termillä kabaree-reggae. Orkesteriversio oli tempoltaan huomattavasti rauhallisempi. Muistan myös soittaneeni Rikille, joka suhtautui aika lempeästi innokkaaseen teinifaniin, joka halusi lähettää musiikkiaan kuultavaksi.

17. Sibelius-lukion viihdeorkesteri: Fruit Cocktail (säv. PK)

live Sibelius-lukio 24.11.1985

Syksyllä viihdeorkesteriprojekti jatkui uusilla sovituksilla ja sävellyksillä, joista tässä alkusoitoksi tarkoitettu instrumentaali. Orkesteri harjoitteli myös viikonloppuleirillä ja kapellimestariksi sain yläasteen musiikinopettajani Antti Äärimaan.

1986

18. La Mouette: Palava hetki (säv. & san. PK) kevät 1986

Ensimmäistä levytyksestäni Sibelius-lukion levyllä tehtiin peräti kaksi musiikkivideota Radio- ja TV-instituutin kurssitöinä.

19. La Mouette feat. Katherine: Coscienza assente (säv. & san. PK) kevät 1986

Koulubändin ja kuoron yhteistyönä syntyi myös omituinen italopop-iskelmä, joka esitettiin kerran myös livenä.

20. Laugh and be merry (säv. PK san. John Masefield) live Turku 29.5.1986

Tämä kuorolle ja bändille tekemäni runosävellys esitettiin Sibelius-lukion vieraillessa Turussa Puolalanmäen lukiossa ja sitten kevätjuhlassamme 1986.

1987

21. La Coruña (säv. PK & Jaakko Niskanen) 02-1987

Vantaan naisvoimistelijat tilasivat toisen sävellyksen koreografiaan, joka tehtiin Jaakon treenikämpällä Sörkassa.

22. Kaarisilta (säv. PK san. Aale Tynni-Haavio) ‹live 14.4.1987

Sävelsin erään Suomen tunnetuimmista runoista 18-vuotiaana. Se sai ensiesityksensä Helsingin pääkaupungiksi tulon 175-vuotisjuhlatapahtumassa Sibelius-lukion juhlassa abikeväänäni 1987 Janne Kannaksen kokoaman jousiston kanssa. Kun aikanaan lähetin Aale Tynni-Haaviolle demokasetin kaikista hänen runoihinsa ja runokäännöksiinsä tekemistäni lauluista, sain paluupostissa allekirjoitetut Teoston lomakkeet ja postikortin hänen asuintalostaan Katajanokalla ja "kiitokset kauniista lauluista"!

Kaarisilta oli toinen kilpailukappaleistani (toinen Game of life suomeksi) Nokian Tapsan tahdit -laulelmakilpailussa 1988 ja tienasin sillä rahapalkinnon parhaista lauluista. Erik Ahonen kirjoitti Aamulehden kulttuurisivuilla 14.8.1988: "Eniten huomiota herätti omalla tavallaan Petri Kaivanto Vantaalta, jonka Aale Tynnin runoon Kaarisilta säveltämä teos jatkoi kohtalaisen kiinnostavasti taidelaulelman perinteitä. Rikkonaisen rytmin ja viulun pizzicatojen sävyttämä kappale edusti selvästi kilpailun rohkeinta antia. Tuomaristo heltyi antamaan Kaivannolle erikoispalkinnon."

23. PK & Janne Kallio: Jano (säv. PK san. PK & Janne Kallio) 07-1987

24. Ihan pihalla (säv. & san. PK) 07-1987

25. Tuutulaulu (säv. PK san. Gabriela Mistral suom. Aale Tynni-Haavio) 02-1988

26. Balladi (säv. PK san. Gabriela Mistral suom. Aale Tynni-Haavio) 02-1988

27. Jätä minut rauhaan, kuu! (säv. & san. PK sov. PK & MJ) 07-1987

Kotiäänitysten laatu parani vähitellen neliraitanauhureiden, rumpukoneen, kaikulaitteen ja syntetisaattoreiden myötä. Saunan pukuhuoneessa soitettiin ja laulettiin monen entisen koulukaverin kanssa.

1988

28. Tiikeri (säv. PK san. William Blake suom. Aale Tynni-Haavio) 15.-17.1.1988

29. Notte di Capri (säv. PK san. Ada Negri) 15.-17.1.1988

30. Per aspera ad Astor (säv. PK) 15.-17.1.1988

Koulussa syntynyt tangobändi oli aktiivisimmillaan vuonna 1988. Tammikuussa tehty 15 biisin kotidemo siivitti bändin Yleisradion ohjelmanauhoituksiin M1-studiolle toukokuussa. Pianistin vaihduttua Los Continentos-bändin nimeksi tuli Los Leotardos, joka sentään tarkoitti jotain espanjaksi, kuulosti hienommalta, mutta oli yhtä nolo selittää... Vähän sitä ennen bändi konsertoi Helsingin Kellariteatterissa otsikolla Tango Café, jossa Balladin lauloi kanssani Reidar Palmgrén. Valomiehenä taisi olla Jaakko Saariluoma.

31. Laulun taika (säv. & san. PK & Sami Aarva) syksy 1988

Musiikin tekeminen mullistui kun sain Atari-tietokoneen sekvensseriksi ja Roland D-10 multitimbraalin syntetisaattorin. Soitimme Anneli Saariston kanssa toisillemme euroviisudemot innoissamme. La Dolce Vita -rumba olisi varmaan voittanut, vaikka tämä salsahenkinen maailmanparannuslaulu olisi ollut mukana. Emme saa koskaan tietää. Tärkeintä oli kuitenkin, että Anneli levytti Yö Caprilla Los Leotardosin kanssa ja pääsin ekalle euroviisureissulle Suomen delegaatiossa ja kaikki huipentui yhteiseen konserttiin Ikaalisten Sata-Häme Soi -festivaaleilla.

1989

32. Anna rakkauden lämmittää/L'amore è (säv. & san. PK) kesä 1990

33. Leena Nilsson: Au revoir (säv. PK san. Turkka Mali sov. Rele Kosunen) syksy 1989

Anna rakkauden lämmittää oli ehdotukseni Anneli Saariston Syksyn Säveleksi 1988. Anneli esitti sen kyllä pari kertaa, mutta lopulta päädyin tekemään studionauhoituksen itse lähetettäväksi Çe?men kansainväliseen laulukilpailuun Turkkiin. Turkin kapellimestari euroviisuissa 1990 oli lupautunut tekemään orkesterisovituksen, mikäli pääsisin kilpailuun. Valitettavasti en päässyt.

Au revoir oli vakava euroviisuyritys vuodeksi 1990. On kaikki syyt epäillä, että sen mahdollisuudet torpedoi kaksi seikkaa: viihdepäällikkö Erkki Pohjanheimon lapsellinen ja henkilökohtainen kosto minulle, koska olin edellisenä vuonna hänen mielestään tehnyt laittomasti toimittajan töitä euroviisuissa ilman toimittaja-akkreditointia. Ehkä vielä merkittävämpi oli kuitenkin YLEssä tehty poliittinen päätös yrittää suomenruotsinkielisellä kappaleella, sillä niin monia oli jäänyt kaivelemaan vuosien 1982, 1988 ja 1989 karsinnat, joissa suomenruotsinkieliset biisit jäivät niukasti rannalle. Karsintaan otettiin "pyöreät" 11 esitystä, joistas kolme oli suomenruotsinkielistä. Rele Kosuselle väitettiin, että kappaleemme olisi ollut esiraadissa sijalla 12. Edellämainitut syyt olivat ihan päivänselvät. Seuraavanakin vuonna raadissa oli ilmeisesti samoja torpedoitsijoita, koska toisellakaan yrittämällä ei päästy läpi.

1991

34. La scala nobile (säv. & san. PK)

35. Kiiruhdetaan hitaasti (säv. & san. PK)

1990-1991 vuodenvaihteen talvehdin Milanossa mukanani koko kotistudio. Rolandin rinnalle olin hankkinut Korg M3r ja Roland MT-32 -modulit. LUSESin kilpailuun tehdyn musikaaliehdotuksen lisäksi hyytävän kylmässä Lombardian talvessa syntyi myös uusia biisejä.

1993

36. Leena Nilsson: Game over (säv. & san. PK)

Haimme revanssia vuoden 1990 pettymyksestä sekä siitä, että Leenan edustusreissu 1992 Malesian Kultainen Leija -kisaan Suomen karsinnan kakkossijalle sijoittuneella kappaleella Soita kitaraa oli peruuntunut.

1994

37. Se lei...

38. Kaisu: Tule viereen (säv. & san. PK)

39. Tähdenlentoja (säv. & san. PK)

1996

40. Petri & Kari Mäkiranta live: Odotinko liian kauan? (säv. & san. PK)

41. Aina eilinen (säv. & san. Sting suom. PK)

Järjestin laulelmakonserttini Katajanokan ravintola Kahdessa Kanassa kunnallis- ja eurovaalien alla, säestäjänäni ihana Kari Mäkiranta. Odotinko liian kauan? on 15-vuotiaana tekemäni maailmantuskalaulu, joka sai kipinänsä silloisesta ydinsodalla pelottelusta. Aina eilinen -coveria suunnitteli levyttävänsä iskelmälaulaja Lasse Laakso ja olisin mielelläni levyttänyt sen itsekin, mutta se päätyi Anneli Saariston Appelsiinipuita aavikkoon -levylle ja lie Con te partirò -coverin ohella tunnetuin tekstini.

42. Kaisu: Sillat liekeissä (säv. & san. PK)

43. Kaisu ja Petri: Ei toivo sammua saa (säv. & san. PK)

Kaisu Timonen oli ekan avioliittoni kaaso. Sillat liekeissä vei meidät Makfest-laulukilpailuun Makedoniaan lokakuussa 1996 (sov. Paavo Siljamäki) ja sitten Kaisu esitti sen Suomen Tähti 1998 -kilpailun semifinaalissa (sov. Mika Toivanen).

Jokke Seppälän kanssa tehty ensimmäinen demoversio on kuitenkin eniten mieleeni ja siitä tehtiin myös julkaisematon musiikkivideo.

1997

44. Petri & Mikko: Love in you (säv. & san. PK & MJ)

Yritimme tällä liennytyslaululla alunperin Makedoniaan, mutta seuraavina vuosina myös eri maiden euroviisukarsintoihin.

2000

45. Kuutamoyö (säv. & san. PK)

Kuutamoyö syntyi tekstistä, joka ei kelvannut eräälle iskelmätuottajalle. Niinpä piti säveltää se uudestaan.

2001

46. Yksi meistä (säv. & san. Eric Bazilian suom. & sov. PK)

Joan Osbornen hitin päädyin levyttämään lopulta itse vuosien kauppaamisen jälkeen. Olisi ehkä pitänyt tehdä se tällaisella akustisemmalla sovituksena eikä alkuperäisen kopiona.

2003

47. Numerolaulu (säv. & san. PK)

48. Luonnonvoimia (säv. & san. PK)

2002-2003 olin kovasti tekemässä toista sooloalbumia, mutta sitten loppui kesken aika ja raha. Aloitin vakityöt juontaja-reportterina YLEssä ja tajusin myös, että Jorma Hietamäki ei tule sallimaan levyjeni soittamista (eli en saa osakseni samaa armoa kuin aikanaan Hector ja Aki Sirkesalo). Haaveilin myös tekeväni kaiken italiaksi, joten siksi homma jäi kesken ennen taustalaulajien tilaamista. Niistä sessioista jäi yli 3 julkaisematonta laulua, jotka jäivät kesken. Tuottaja-kitaristi Ari "Hombre" Lampisen kuoltua meni viimeinenkin toivo, olisiko moniraitanauhoja vielä jäljellä.

2010

49. If it's not Icelandic (säv. & san. trad. & PK)

Ypäjällä järjestettyjen islanninhevosten PM-kisojen virallinen kappale, joka syntyi fanfaarijinglen pohjalta. Kantaesitin kappaleen laukaten ja töltäten ovaaliradalla ilman hevosta ja keppihevosta.

2012

50. Tuu jo himaan (säv. & san. PK)

Stadin slangi ry.:n kisassa 5. sijalle sijoittunut pikademo.


Yamahan sähköurut olivat porttini musiikkiin, pianon sain vasta 14-vuotiaana.


Une petite fantasie fantastique d'amour -kantaesitys


Petri & Paula Sibelius-lukion pihasoitossa, Juhana Aunesluoma säestää ja biisinä Stormskärs Maja


Tapsan Tahdit 1989


Mikko & Petri -promokuva 1997, kuva: Anna-Mari


Islanninhevosten PM, kuva: Kristiina Virolainen